Tosi TV:tä (eli sosiaalipornoa) urakalla?

Telkkua katsellessa tulee välillä olo, että sieltä ei tule muuta kuin ruokaohjelmia. Välillä kanavilla seikkaillessa saattaa vastaan pöllähtää jopa saman tekijän eri sarja, samaan aikaan, eri kanavalta. Yleensä nämä jaksot vielä uusitaan, joko saman päivän aikana tai parin päivän sisällä. Ja pitää kyllä todeta, että useimmat ovat uusintojen uusintoja. Mutta eipä asia ihan näin olekaan.

Mitä uusintoihin tulee, YLE saa kovasti kritiikkiä ohjelmiensa uusimisesta. Että sieltä ei tule kuin uusintoja, ja yleverokin pitää poistaa sen takia. Silmäiltyäni tämän joulunalusviikon ohjelmatarjontaa voin melkein todeta, että kyllä YLE sentään yrittää. Verrataanpa tähän seuraavaan listaan, missä näkyy ohjelmien laatu aika selkeästi. En tosiaan haluaisi, että YLE muuttuisi tämän blogikirjoituksen mukaisiksi paskanmättökanaviksi. Keräsin nimittäin vertailun vuoksi television tavallisilta kanavilta tiedot niiden esittämistä kokkiohjelmista ja tosi-tv –sarjoista, joita muuten riittää.

Kanavat ovat siis YLE 1, 2, teema ja FEM, MTV3, Nelonen, Sub, Kutonen, Jim, Liv, Fox, Ava ja Hero. Ruokaohjelmia piti vähän määrittää: vaikka Sukula pistäisi hotellia kuntoon, ei se ole ruokaan keskittyvä ohjelma, joten se on siis tosi-tv:ta. Samoin tosi-tv-ohjelmiksi laskin kaikki rakennus-, pintaremontti-, elämäntaparemontti-, stailaus-, panttilainaamo-, huutokauppa-, poliisi-, huippu-milloin-minkäkin etsintä- ja vastaavat ohjelmat, siis yleensä sellaiset, joissa ns. tavalliset pulliaiset ovat jollain tapaa osallisina, jotta me sohvaperunat pääsemme tyydyttämään loppumatonta tirkistelynhalua, olemaan kerrostalokyttääjiä, siis. Ja näitähän riittää.

Viikko 52, eli 21. – 27.12.2015

Päivä   Ruokaohj.      Tosi-tv
Ma       16                    63
Ti         25                    67
Ke       25                    58
To        21                    45
Pe        12                    49
La        8                      38
Su        9                      33

Yht.     116                  351

Luvut eivät ole pilkuntarkkoja, varmasti jotain jäi silmien väliin tai tuli kahdesti laskettua mukaan. Viikon loppua kohti määrät alenevat, mikä johtunee siitä, että joulun aikaan kanavilla pyörähtää runsain mitoin elokuvia. Mutta silti! Eritoten, vaikkapa maanantain osalta kutonen, jim ja liv –kanavilta ei juuri muuta tule kuin sosiaalipornoa. Kutosen 23:sta päivän aikana lähettämästä ohjelmasta 8 oli sosiaalipornahtavia. Jimillä vastaavasti 15/23, livillä 13/20. (Yle 1: 0/33, Yle 2 tulee vähän arveluttavaa ohjelmaa, osan voi laskea tosi-tv-ohjelmiksi, joten 7/40 ohjelmaa)

Näistä luvuista voi pikaiseen päätellä sen, ettei mainosrahoillakaan kovin kovatasoista ohjelmaa näköjään tuoteta, jos jonkun mielestä ei verovaroin tuetullakaan. Itse mieluummin maksan sen yleveron mukisematta, jotta vaihtoehtoina on katsoa muutakin, kuin vaikkapa sitä, miten läskit pudottavat painoaan, tai miten jossain kaupungissa saattaa vilahtaa tuttu poliisin kyytiin. Tai ehkä pitäisi ilmoittautua itse mukaan laihduttamaan? Ei kiitos, itsepä kiloni kannan, tai laihdutan. Siihen en julkisuutta avuksi kaipaa.

Jatkuvan kasvun utopia

Saattaa olla, että olen vihjannut tähän aiheeseen aiemminkin, mutta tulkoon se nyt vähän tarkemmin käsiteltyä näin yön tunteina. Siis: jatkuvaan kasvuun perustuva talousteoria.

Luulisin, että länsimainen teokratia keskittyy jatkuvan kasvun utopistiseen ajatustapaan. Eli, jatkuvasti tuotanto kasvaa, kulutus kasvaa. kaikki jatkuu nousujohteisena.

Minäpä esitän toisen vaihtoehdon: entä jos, enää jatkuva kasvu ei olekaan enää mahdollista. Entä, jos ollaan tultu tilanteeseen, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Että jatkuvien voittojen tahkoaminen suuryrityksillä ei olekaan mahdollista? Että hintojen jatkuva nosto ei ole mahdollista? Jatkuvien osinkojen maksimointi ei olekaan enää totta?

Siinäpä onkin teknokraateille pulma. Enää ei voisikaan tahkota kaikille omistajille isoja voittoja. Mitä, jos maailma onkin vaan pysähtynyt tilaan, jossa kasvu ei ole mahdollista, ja joudutaan jakamiseen. Jaetaan sitä, mitä on jo olemassa.

Pitkälti tällä periaatteella toimivat ns. kehittyvät maat. Jos ei ole mistä lisätä, on pakko jakaa sitä mitä on. Väitän, että Suomessakin alkaa pikkuhiljaa olla se tilanne. Työpaikkoja ei kehity (ellei aleta keksiä ikiliikkujaa Nokian tilalle), maatalous on miltei pakkotilanteessa: ei kannata (liian halpaa tuontia, mikä sekään ei iänkaiken tule kestämään), maailmassa syödään liikaa lihaa (siihen nähden, mihin sen tuotanto voi kasvaa). Mitä jos tämä nyt sitten pysähtyykin?

Onko se katastrofi? Ei ole. Jos opitaan, että ahneella on loppunsa. Se paskainen.

On pakko oppia jakamaan. Tähän ei vähiten vaikuta pakolaiskriisi. Pakko sanelee lopulta sen, mitä voidaan ja pystytään tekemään.

Toivoisin, kun kerran Pariisissa päätettiin, että ilmasto ei saa lämmetä, että ihmiset alkaisivat tajuta, ettei jatkuva kasvu vaan yksinkertaisesti toimi. Nyt on aika keksiä, miten tällä hetkellä oleva ihmismassa alkaisi jakaa sen, mitä on olemassa. Maapallon riisto ei sitä tee mahdolliseksi. Meitä on tämän pallon kestokyvyn ylittävän rajan olevia ihmisiä jo ihan tarpeeksi.

Kaiken huippu, mistä meinasin riemastua, oli tämä "yksiteko"-kampanja. Tee edes yksi teko maapallon hyväksi. Keksin heti yhden: älä lisäänny! Kuinkas moni itsekkäästi ajatteleva päättäisi noin? Ei kukaan, koska "vanhemmat vaatii, suku vaatii, tapa vaatii, uskonto sanoo" jne. LOPETTAKAA! Ihmisiä on liikaa. Maailma on sairas, hullu, ja hullummaksi tulee.

Pessimisti toivoo, että iskisi jälleen Espanjankuume. Tai helvetin iso sota. Ylikansoituksesta pääsisi kerralla.

Miettikääpä.

Ongelmia sijoittamiseen?

Jännä juttu.
Poliitikot veivaa sitä, saako valtio tuloja jonkun ulkomaille sijoitetuista talletuksista.

Jaa. Tässä tositarina siitä, mitä tapahtuu, kun tavallinen taatelintallaaja aikoo sijoittaa osakkeisiin.

Kaikkihan tietää, että Volkswagenin osakkeet romahti päästöskandaalin takia. Minä nokkelana keksin että nyt niitä kannattaa folkkarin osakkeita ostaa. Tein pankkini kautta tiettyjä järjestelyjä. (mainitsen saman tien, S-pankki) että se olisi mahdollista. Jäin odottamaan, että VW-konsernin arvo putoaa tiettyyn pisteeseen, jolloin ostan.

En ehtinyt ostaa mitään. Ystävällisesti S-pankin sijoitustilejä hoitava FIM laittoi kirjeen, että he katkaisevat kaiken osakesysteemeihin liittyvän liikenteen tältä tililtä. Perusteluna se, että minulla ei ole luottotiedot kunnossa!

Jaaha. No, en sitten tehnyt kauppoja.

Jännä juttu sinänsä, että hallituksessa istuu ministereitä (joilla ilmeisesti on kaikki luottotiedot kunnossa) jotka haluavat vielä salata kaikki omistuksensa...

Mikähän tässä nyt mätti?

Arvaako kukaan?

Että ei sitten ole mitään asiaakaan noihin osakkeisiin, kun ei a) ole luottotietoja, ja b) ole Stubidon kaveri c) hallituksessa ja d) muutenkaan luotettava (kukaan ei kysele mistä ne luottotiedot on menneet. Ne vaan on menneet. Unohtakaa siis kaikki pienetkään rikastumismahdollisuudet, olemme tuomittuja köyhyyteen.!)

Maailmanlopun meininki

Jos ei televisiosta tule tositeeveeohjelmia, niin sitten katastrofielokuvia, joissa toinen toistaan pahempi katastrofi uhkaa ihmiskuntaa. Ja jos mahdollista, ne on höystetty natsikortilla, tavalla tai toisella.

Itse elin kylmän sodan aikana, ja pelkäsin. Atomisotaa. Tietysti, sitähän toitotti molemmat puolet tasapuolisesti, siis itä- ja länsiblokki. Onneksi atomisotaa ei ole käyty, toivottavasti ei koskaan käydä.

Se mikä näissä modernimmissa katastrofileffoissa on mielenkiintoista, on se, ettei nyt enää pelkät tornit liekehdi (saiko salaliittoteoriat ja salaliittolaiset ideansa elokuvasta "liekehtivä torni" hyökätä WTC:n torneihin...), vaan koko maailma läikkyy joko tulvan, jääkauden tai jonkun taudin kourissa kohti kuolemaa.

Minä, ja varmasti moni muukin, kaipaisin vastausta päättäjiltä pariin kysymykseen. Tai ei aivan ihan vaan muutamaan, mutta ainakin johonkin seuraavista. Mieluiten kaikkiin.
Kehitelläänkö biologisia aseita? Kuka? Ja missä? Ketä vastaan? Onko niitä vastaan rokote varattuna muille kuin sotilaille (tulee mielenkiintoinen maailma, jos noin 99 prosenttia sotilaista rokotetaan, ja sama prosenttimäärä on miehiä. Voi kyynel, sotilasnaisia käy sääliksi)?

Entä geenimuuntelu? Tähän asti EU on torpannut kaiken geenimuunnellun tuotannon alueellaan, ja myös ko. tuotteiden tuonnin tänne. Jenkit kovasti haluaisi kiellosta eroon. No,
Miksi (helppo vastata: rahaa, voittoja, rahaa...)? Ovatko tuotteet varmasti turvallisia? Kuka takaa sen, että ovat? Kenelle ne ovat turvallisia, kenelle mahdollisesti eivät?

Entäs politiikka sitten? Onko kaiken takana jokin suurempi salainen porukka, joka junailee kaikkea, meidän tietämättämme (on, mikäs sen porukan nimi olikaan, jonne suomalaisiakin päättäjiä on kutsuttu,Bilderberg-ryhmä )? Tuon porukan intresseistä tuskin kukaan saa selvää, ilman että menettää henkensä.

Hengen menetykestä muuten tuli mieleen eräs tv-ohjelma, missä mediatutkija totesi, vähän vahingossa, pienen rinnastuksen: SSS-hallitushan on murhaaja. Jos SS oli sitä sota-aikana, niin tämä porukka noudattaa samaa järjestelmää: tuottamattomat, jotka eivät siis ole töissä tai työllisty, joutavat roskakoriin. Ääneen ei ole sanottu sitä, että viedään montun reunalle ja ammutaan, mutta politiikkahan johtaa hissuksiin juuri tähän: nilltä joilla ei ole enää vähääkään, viedään sekin vähä, etteivät enää ole tuhlaamassa valtion varoja. Kummallista kyllä, koska elinaikaa pyritään pidentämään, mutta samalla se toisesta päästä viedään rahallisesti pois.

Muistutan tässä kaikkia ahneita paskiaisia, myös poliitikkoja, että siinä viimeisessä mekossa ei ole taskuja, eikä tarinan mukaan maallisella mammonalla päästä taivaaseen. Lohtu sinänsä niille, joilla ei mammonaa ole, että varmaan meillä on sitten helpompaa mennä sinne, oletettuun taivaaseen, kun ollaan jo tarpeeksi kiduttu elämän aikana.

Greenrose Faire 10.10.15 Virta

Huh, huh.

Jos uskon, ja uskonhan minä, että viulisti Hanna sanoi tosissaan sen, että Greenrose Faire esiintyi ensimmäistä kertaa isossa salissa Imatralla, Kulttuuritalo Virran Karelia-salissa, niin hämmästellä täytyy.

Sen verran kova setti nimittäin oli. Heti alussa otettiin lava haltuun. Taustakuvaa ja taustalla soivaa irkkumusaa vasten piirtyi kuusi hahmoa. Ja sen jälkeen tehtiinkin bändin historiaa.

Nautin joka hetkestä. Olen aiemmin kuullut jotain vastaavaa, kun kuulin Blackmores Night -bändiä, jossa siis on vähän toimittu samoin, eli yhdistelty irkkuvaikutteita vähän rokahtavammin. Kiva todeta, että Greenrose Faire teki sen - miten sen nyt sanoisi - vähän paremmin.

Hämmästelin keikan ekapuolen sovituksia kanssakatsojille huikeiksi, mutta ei se siihen loppunut. Väliajan jälkeen musiikillinen matka jatkui ja yllätti kyllä kerta toisensa jälkeen.

Hämmästelin Tomin rumpusetin ääni-rytmi-kilinä ja kolinavalikoimaa. Jos mies vielä tekee biisejä, siinä on kyllä rumpali paikallaan. Jossain biisissä ihmettelin, että kuka soittaa toisen äänen huiluun, ja kas sieltä rumpusetin takaahan se ääni tuli. Entisenä rumpalina ei voi kuin ihailla, jopa irkkusoitin bodhran kumahteli hienosti, ja taustalaulukin toimi kuin - no, niin kuin pitääkin toimia.

Niilo oli sitten se toinen, joka huilua käytteli, ja soitti buzukia vimmatulla voimalla, vaikka vika encoressa plektrakin lensi kädestä, soitanta jatkui samalla vauhdilla kuin koko setin ajan. Ja laulantakin tältä herralta sujuu.

Jari oli bassonsa kanssa nöyrä puurtaja, mutta niin tarkasti, että hänet melkein unohti, kunnes mies otti rokkiasenteen ja näytti bassoaan, kuin joku kitaristi konsanaan. Muutenkin koko köörin keskinäiset viestittelyt ja vinkkailut ja temput toimivat.

Ja sitten ne naiset! Hanna on huikea viulisti. Pelkäsin jossain vaiheessa (oikeasti en pelännyt, ei ne niin helposti katkea kuin Alexander Rybakilla) että jouhet menee jousesta. Ei mennyt, vaan tiukkaa soolosoitantaa riitti, ja myös sitä tiimin mukana soittamista.

Salla, vokalisti. Ei tarvinnut miettiä, saako sanoista selvää. Kuulosti ihan natiivienglantilaiselta, vaikka Tampereelta ilmeisesti onkin. Ja sitten, tulkinta. Oli herkkää, ja sitten niin voimallista, että hämmästytti, miten tuon kokoisesta ihmisestä lähtee moinen ääni.

Yksi jäsen on mainitsematta. Koskettimia käytellyt Petri. Soitannassa ei ole mitään moittimista, ja vielä vähemmän showssa mitä herra kiipparien takana piti. Ihan samoin kuin hänellä, koko bändillä näytti olevan todella hauskaa lavalla. Niin, ja mikä oli se mystinen kosketinsoitin, mitä hän välillä käytti? Siihen nimittäin piti pumpata toisella kädellä ilmaa palkeilla, jotta ääntä tuli ilmoille.

Niin, ja Petri, voisit väläyttää sen loistavan, valloittavan hymyn vähän useammin.

Enkä nyt unohda kyllä teknikkojakaan (nimiä en muista, sori). Mutta valoshow oli aika hieno. Tuki musiikkia juuri kuten piti. Ja en tiedä mitä ääniteknikko on tehnyt salin akustiikalle, mutta mikään ei tökännyt. Istuin toki sen verran edessä, että kuulin jopa taustalaulajien äänen penkilleni ilman vahvistusta, jopa kosketinsoittajan. Ei liian kovaa, vaan sopivasti. Kerrankin näin! Pelotti vähän, että mitenkä rokkimeininki soi tuossa salissa, missä jälkikaiku on pahimmillaan 1,3 sekuntia. Mutta, toimi!

Nyt tulee sitten se miinus: imatralaiset. Meitä oli sen verran vähän, että melkein hävetti. Nimittäin, ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden, mutta minä ennustan, että jos tämä bändi ei vielä ole kova sana, jonkun ajan päästä takuulla on!

Pankaapa merkille tämä bändi. Oli ensimmäinen kerta kun näin heidät livenä, mutta ei takuulla viimeinen.

Kalakin tuntee kipua? Entä hyönteiset? Entä kasvit?

Tämä keskustelu sai alkunsa seuraavasta Hesarin artikkelista: nyt.fi/a1305991478553

missä jollakin on näköjään ollut aikaa tutkia asiaa, ja käyttää siis siihen rahaa...

 

Eka ajatus oli: jaaha, nyt ei sitten voi syödä edes kalaa.

 

No, en minäkään ymmärrä catch and release -kalastusta. Minä kalastan syödäkseni kalaa, en siksi, että se olisi kivaa ajanvietettä. Siinäkin lajissa kyllä hakasettomat koukut olisivat kova sana, jos tuota välttämättä haluaa harrastaa. Mutta, tämä artikkeli herätti erään ystäväni sivulla melkoisen kommentoinnnin.

 

Joku jopa kommentoi, ettei halua ajaa nurmikkoa, koska miettii miten monta hyönteistä siellä kuolee, heinäsirkoista lähtien. Näkemäni perusteella, sirkat muuten väistävät tehokkaasti leikkurin... Mutta mitäs jos meillä olisi kulkusirkkoja täällä Suomessa, jotka söisivät kaiken tieltään. Kumartaisiko tämä sirkkoja suojeleva ihminen sitten näitä hyönteisiä? Hyönteisiä muuten on niin paljon, että niiden yhteenlaskettu, arvioitu, massa ylittää ihmisten massan kolminkertaisesti (muistaakseni), joten "ne jyrää meitin" jo muutenkin.

 

Mainitsin sitten joskus lapsena kuulleeni tarinan, missä joku tiedemies keksii mittarin, millä voi kuulla, voiko joku kasvi tai puu huonosti. Kuunteli aikansa kotitalonsa pihalla puidensa huokailuja, kunnes joutui sulkemaan koneensa, sillä kuulokkeista kuului hirveää kiljuntaa. Naapuri ajoi ruohoa. Että, eihän tässä nyt enää raaski syödä vihanneksiakaan, saati muuta elävää. Täytyy varmaan alkaa syödä heinää, se kun on jo kuollutta.

 

Seuraava on suora lainaus kyseisestä keskustelusta, joten toivottavasti ei mene ihan sekaisin tämä keskustelun jatkumo. Oma kommenttini siis: "Meinasin jo lopettaa kommentoinnin, mutta menköön, ja olkoon rakentavassa hengessä tämä: tiedättehän sanonnan "kuin peura (tai jänis) auton valoissa". Ne vaan jähmettyy. Hirvi ei. Muttei se peruutakaan, joten ohjeena on ajaa hännän puolelta ohi. Onneksi eläimiäkin varten on tehty viherkäytäviä jne. joita pitkin pääsee autobaanan yli tai ali. Mutta, kokkina aiheutan nyt varmasti inhoreaktion: keskimäärin kuluttaja syö vuoden aikana erinäisen määrän eri hyönteisiä hengiltä tietämättään. Samoin tekee se lehmä, jonka maitoa juomme, tai se hevonen jolla ratsastaa.

Äärihindut heitin siksi, että ne tosiaan väistelee kaikkea elävää, enkä minäkään tahallaan minkään päälle astu, jos voin vältellä. Kämpässäni asustaa hämähäkki (kuten viime vuonnakin) ja annan sen touhuta ihan rauhassa, hän ei häiritse minua, enkä minä häntä. Pyydystääpähän lentävät pois nurkista. Emme tappele samasta ruuasta, joten jos olisi kyseessä hiiri, nakki napsuisi kyllä. Työkaveri sai sätkyn alkukesästä kun työpaikalla pörräsi todella ISO kimalainen sisällä ikkunassa. Meinasi huitasta hengiltä, mutta minä häntä rauhoittelin, että anna olla, vien sen ulos, että tulee pölyttäjiä lisää."

Mutta, siis, tolkku kaikessa. Arvo Ylpön sanoin: kohtuus kaikessa. Huom. Tämä neuvo kattaa mielestäni kaikki elämänalueet, ja on ihan yhtä pätevä neuvo kuin kristinuskon rakkauden kaksoiskäsky. Ugh. Olen puhunut.

Murteellista...

Törmäsin mielenkiintoiseen sanaan: öitsimässä. Siis, öitsiminen. Selitys oli se, että olla ns. yökylässä. En tiedä miltä murrealueelta tuo sanonta on kotoisin, sanoja on kuitenkin Turun suunnalta.

Itse käyttäisin sanaa "oljamissa". Luulisin, että tuo on karjalaisehko lausahdus. Oljami kuitenkin käsittääkseni kestää hiukan pitemmän ajan kuin tuo "öitsintä".

Mitenkä on, onko kukaan törmännyt sanoihin aiemmin. Entä, oletteko törmänneet tähän: otetaan jotain völjyyn (täällä päin). Eräässä näytelmässä oli repliikkinä "tuuk sä föli", joten asiayhteyskin lienee tuttu.

Kertokaapa mielipiteitänne.

Insinöörin logiikkaa?

Mikään ei ole niin viisas, kuin insinööri.

Noin se sanonta menee. Ja kun nykyistä pääministeriä katsoo, todellakin. Hän on viisas. Käyttää inssin logiikkaa.

Nimittäin siis, edellinen (ja sitäkin edellinen) hallitus lupasi luoda 200 000 työpaikkaa. No, ilmeisesti tämäkin kummittelee lupauksena siellä taustalla. Nyt haetaan kasvua (tiedä sitten niistä työpaikoista) sillä, että jokainen tekee 20 minuuttia lisää töitä.

Mitenkä tämä 20 minuuttia lisää tuottavuutta? Riippuu muuten pirusti alasta. Esimerkki: anniskeluravintola, joka aukeaa klo 9 (aikaisemmin ei saa anniskella). Työaika alkaa todnäk klo 08.30. Hyvä. Työaika on todnäk 7h30min. Eli työaika päättyy klo 15.30, jolloin siis vuoro vaihtuu. No, jos se päättyykin klo 15.50, on säästetty 20 minuuttia seuraavasta vuorosta. Tosin, läpsyvaihdot ei ole viisaita, joten oletetaan, että seuraava tulee töihin 15.30. Hänen vuoronsa päättyy 22.50. Ja oletetaan, että 22.30 tuli pilkku. Mitenkä? Tuliko tässä työpaikka lisää, vai ei.

Ei tullut.

Eikä tuottavuuskaan lisäänny, kun viinaa saa myydä vain välillä 09 - sulkemisaika.

Kas kun ei ehdotettu kieltolakia. Sekin lisäisi ihmisten yritteliäisyyttä enemmän!

Ja, fakta on faktaa: jos nipistetään ihmisten tuloista, kotimainen kulutus vähenee, oli se sitten perheen matkailusta tai ylipäänsä kulutuksesta, tai kenen tahansa, niin ihmiset ostavat vähemmän, ja tulee edelleen tukalampaa yrittäjille. Seuraus: kaupat ei myy, tulee lisää työttömiä, ja kas, syöksykierre on valmis.

Että, insinöörit on sitten viisaita. Kiitos. Nam.

Mä vilkutan, ja äitikin vilkuttaa

Otsikon laulussa sanotaan "aja hiljaa isi" jne. Ikkunasta vilkuttaa iloinen perhe. Jaa a. Miten lie.

Imatra on kääpiöliikenneympyröiden ja hidastetöyssyjen luvattu maa. Liikenneympyrähän on se jonka läpimitta on 100 metriä, joten niitä on tässä maassa vain yksi. Mutta miten niissä ajetaan?

Päin vittua sanon minä.

Niissä risteyksissä, mihin kiertoliittymät on tehty, ennen muinoin osattiin ajaa. Jos käännyt heti seuraavalle kadulle, vilkku meni päälle todennäköisesti vähän ennen risteystä.

Nyt ei mene. Se kiertoliittymä on ihan sama risteys, mutta vilkkua vaan ei näy. Luuleeko ihmiset, että muut tiellä liikkujat ovat ajatusten lukijoita tai muita hemmetin selvännäkijöitä?

Pikku toive kanssa-autoilijoille: käyttäkää sitä vilkkua. Ajoissa. Se ei maksa mitään, tai jos sen käyttö on niin vaikeaa, vaihtakaa automallia jos siinä on vain se automaattivilkku, että syttyy päälle kun rattia kääntää tarpeeksi.

Muuten sanon: autokoulu 5-vuotiseksi!

Kiertoliittymien tehtävä on jouduttaa ja juohevoittaa liikennettä, minkä vilkun käyttämättä jättävät mulkvistit torpedoivat täysin. Ihmeellistä, miten vaikeaa tuon vilkun käyttö onkaan. Viime tipassa päälle...

Jossain vaiheessa sattuu sitten se tilanne, missä äiti ei enää vilkuta, eikä se laulun lapsi, vaan "molemmat nilkuttaa" kun joku urpo, joka omistaa koko tien, päätti jättää vilkkua käyttämättä!

Ihmetellä täytyy

Olen tässä nyt seurannut nykyisen hallituksen touhua jonkun aikaa. Kyllä, kärkihankkeita on, mutta sitä ei sanottu mistä rahat niihin tulee kun sitä muutenkaan ei ole.

Ihmetellä täytyy sitäkin, että pääministeri sanoo, että "ansiosidonnaisesta otetaan 800 miljoonaa euroa". Kun joku toimittaja kysyi, millä tavalla tämä tehdään, vastaus oli "en tiedä, mutta se otetaan".

Onko meillä pääministerinä laskin? Siis, laskee kyllä, mutta ei tiedä miten.

Itseäni tämä koskee nimenomaan tuolla ansiosidonnaisen osalta. Että mitä? Se ansiosidonnainen minkä olen hankkinut työlläni onkin sitten liikaa.

Mitenkä olis, jos pääministeri itse laittaisi osan tuloistaan tähän pohjattomaan säkkiin, jonka nimi on Euroopan unioni. Kun kerran on rahaa laittaa Kreikalle, joka muuten ei maksa koskaan mitään takaisin, niin miksei sitten laita omasta pussista. Irlanti laittoi hommansa kuntoon, samoin teki Islanti, eikä niiltä mailta kysytä mitään, että miten teitte tämän.

No ihan sama. Viekää kaikki. Vedetään sitten tuottamattomat yksilöt montun reunalle. Emme ole sitten enää valtion rasitteena. Otetaan tilalle vaikka elintasopakolaisia.

Kokeilua

Jaaha,
tietämättäni on johonkin tunnukseeni liittynyt jokin ylimääräinen toiminto, jonka nyt sitten otan perkules käyttöön.

Ploki, niin kuin Soini sanoo. Blogi, niin kuin minä sanoisin.

Että, täällä varmaan jotain tulee sanottua, provosoivaakin. Ehkä.

Katsellaan.